26.3.2018

Säädösmuutokset rakentamisessa

Ympäristöministeriö (YM) teki mittavat uudistukset rakentamista koskeviin asetuksiin vaiheittain vuosina 2013–2017. Muutoksia tuli yhteensä useita satoja ja siirtymäaika oli lyhyt.

Mitä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutos (958/2012) tarkoittaa rakennuttajalle käytännössä? Tiivistetysti uudistuksen tavoite on sääntelyn selkeyttäminen sekä soveltamisen yhtenäistäminen ja ennakoitavuus. Lisäksi sääntelyä halutaan vähentää. ”Alalla seurataan nyt tarkkaan, miten säädöksiä käytännössä tulkitaan”, kertoo Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi.

Uuden rakentamismääräyskokoelman rakenne on kolmiportainen:
1. määräykset ovat nyt pykälämuotoisia asetuksia,
2. YM:n ja muiden alan asiantuntijoiden antamat ohjeet kuvaavat hyvää rakentamistapaa ja sisältävät esimerkiksi tekniset vaatimukset,
3. lisäksi YM tuottaa opastavaa aineistoa käytännön soveltamisesta.

Uutena asetuksia on laajennettu koskemaan osittain myös korjausrakentamista. Tehdyillä uudistuksilla on pyritty erottelemaan vaatimukset ja käytännön ohjaaminen. Ohjeita ei siis enää anneta asetustasolla vaan suosituksina. Kaikkia ohjeita ei ole vielä julkaistu.

“Muutokset ovat lähteneet alan tarpeista ja esimerkiksi kosteudenhallinnan osalta on asetuksella velvoitettu tilaajaa ottamaan oma vastuunsa asiasta. Tämä on mielestäni selkeä parannus kosteudenhallintaan”, kertoo HTJ:n talonrakennuksen toimialapäällikkö Tuukka Salo.

MRL määrittelee rakentamisen tekniset vaatimukset koskien rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita sekä energiatehokkuutta. Tarkemmat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan (RakMk). Ennen vuotta 2018 vireille pantuihin rakennushankkeisiin sovelletaan vanhoja määräyksiä.

Muutokset paloturvallisuudessa, rakennusten terveellisyydessä ja ääniympäristössä

Asetus rakennusten paloturvallisuudesta kattaa sekä uudet rakennukset että korjaus- ja muutostyöt. Sisällössä on kiinnitetty huomioita erityisesti palon syttymisen, leviämisen ja savun rajoittamiseen sekä laitteistojen paloturvallisuuteen. Uusissa asetuksissa on myönnetty helpotuksia puukerrostaloille, mutta esimerkiksi puukerrostaloissa edellytetään aina sprinklausta. Rakennuksen paloluokkia on lisätty. Sisätilojen puupintojen käyttö mahdollistetaan korottamalla palonkestävyysvaatimuksia ja uusia mahdollisuuksia on avattu puurunkoisten lisäkerroksien rakentamiseen. Lievennyksiä rakennusten palomääräyksiin voi saada käyttämällä automaattisia savunpoistolaitteita.

Uusilla säädöksillä pyritään edistämään rakennusten toteutuksen ja käytön terveellisyyttä. ”Toteutustavat ovat rakentamisessa olleet jo pitkään tiedossa, mutta niitä korostamalla ja lakiasetuksin määrittelemällä toteutus tulee nyt kaikkien yhteiseksi asiaksi”, arvioi Salo. Rakennuspohjan kuivatus, salaojitukset, ala- ja yläpohjadetaljit, vesikaton detaljit, ulkoseinät ja märkätilat rakennetaan hallitusti ja dokumentoiden. Laajoissa rakennushankkeissa on laadittava kosteushallinta-asiakirja, työmaan kosteussuunnitelma ja edelleen hankkeelle on nimettävä kosteuskoordinaattori. Esimerkiksi Kuivaketju10:n malli auttaa täyttämään nämä määräykset. Lisäksi ilmanvaihto on säädettävä koneellisessa ilmanvaihdossa tasapainoon aiemman alipaineistamisen sijaan. Ilman on vaihduttava rakennuksessa kaikkina vuorokaudenaikoina.

Rakennusten ääniympäristöä halutaan kehittää muuttamalla ääneneristyksen mittaluvut kuvaamaan paremmin kokemusta ääniympäristön laadusta. Melun- ja tärinäntorjuntaa sekä piha- ja oleskelualueiden ääniolosuhteita parannetaan. Olosuhteiden vaatimukset säädetään tilojen käyttötarkoituksen mukaan parantamaan esimerkiksi opetustilojen puheen erotettavuutta ja jälkikaiunta-aikaa. Korjaus- ja muutosrakentamisessa ääniympäristöä ei saa heikentää ja ulkovaipan äänieristävyydellä on määritelty vähimmäistaso, joka on kiristynyt esimerkiksi lepokäyttöön tarkoitetuissa tiloissa.

Rakentamismääräyskokoelman uudistumisen myötä kestävän ja nykyaikaisen rakentamisen vaatimuksia on kehitetty merkittävästi. Ensivaikutus tulee näkyviin suunnittelussa ja sitä kautta muutokset alkavat näkyä toteutuksessa. ”Käytäntö osoittaa kuinka määräykset integroituvat alan olemassa oleviin korkean laadun ja piilomääräyksien vaatimuksiin”, toteaa Somersalmi. Mahdollista on, että uusissa muutoksissa ilmenee vielä yllätyksiä, mutta ne selviävät lähiaikoina.

Autamme mielellämme suunnittelemaan ja huomioimaan voimaan tulleet säädökset niin uudis- kuin korjausrakentamiskohteissanne.

Lisätietoja:
Rakennuttajatoimisto HTJ Oy
Tuukka Salo
Toimialapäällikkö, Talonrakennus
P. 050 378 4698
tuukka.salo@htj.fi