12.06.2024

Kesä ja kärpäset ovat täällä taas – varmista surina myös tulevina vuosina huolehtimalla viheralueiden monimuotoisuudesta

Oletko koskaan ajatellut, että jokaisen rakennushankkeen yhteydessä on mahdollisuus tehdä ympäristölle myös jotain hyvää? Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden edistämisen eteen tehtävät ratkaisut ovat yksi esimerkki rakennushankkeen mahdollisuuksista saavuttaa positiivisia ympäristövaikutuksia, jotka jäisivät toteutumatta ilman hanketta.

Biodiversiteettiteot lähtevät siitä ajatuksesta, että olemassa olevaa kasvillisuutta ja maaperää säästetään niin paljon kuin mahdollista. Etenkin ison puuston ja vielä luonnontilassa olevan maaperän osalta jokainen muokkaukselta säästetty neliömetri edistää luonnon palautumista hankkeen aiheuttamasta häiriöstä. Toisaalta taas, mikäli alueelle on levinnyt haitallisia vieraslajeja, on näiden mahdollisimman laaja hävittäminen ympäristöteko sekin.

Viheralueen kasvillisuuden valinnassa on hyvä huomioida lajikkeiden monipuolisuus ja yhteensopivuus kasvukorkeuden ja kukinta-ajan osalta. Parhaimmillaan viheralue tarjoaa pölyttäjille ravintoa – ja käyttäjille silmäniloa – monipuolisesti läpi kasvukauden. Kaikki kukkivat kasvit eivät ole yhtä pölyttäjäystävällisiä – hyviä vinkkejä voi hakea esimerkiksi viherrakentamisen tai luonnonsuojelujärjestöjen koontilistoista tai hyödyntämällä asiantuntevaa vihersuunnittelijaa hankkeessa.

Kesän ruokailumahdollisuuksien lisäksi pölyttäjät kaipaavat asuinsijaa talvikaudelle. Luonnontilaisessa metsässä asuinsijaksi kelpaavat lahopuut ja maastossa hiljalleen maatuvat kasvinosat. Hoidetuilla viheralueilla näitä sen sijaan on harvoin tarjolla, ja pölyttäjien talvehtimista on tarpeen edesauttaa sijoittamalla viheralueille lahopuuta tai hyönteishotelli. Hyönteishotellin osalta tulee varmistaa se, että majoitus palvelee nimenomaan paikallisen hyönteistön tarpeita, minkä vuoksi helpoimmat ratkaisut (kuten maahantuodun hyönteishotellin osto puutarhaliikkeestä) eivät välttämättä ole parhaita. Erityisen tärkeää talvehtimispaikan tarjoaminen on alueilla, joilla luonnontilaista metsää ja lahopuuta ei ole myöskään lähialueilla.

Biodiversiteettihyötyjen lisäksi viheralueiden huolellinen suunnittelu edesauttaa myös hulevesien hallintaa sekä lisää alueiden virkistysarvoa. Valitsemalla paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvia lajikkeita voidaan myös vähentää viheralueen huoltotarvetta. Esimerkiksi niittyalueen perustaminen osalle nurmialueita vähentää kesäaikaista huoltotarvetta merkittävästi. Ja pörriäiset kiittävät! Ylläpidon osalta on tärkeää huomioida myös se, että pörriäisten annetaan pörrätä läpi kesän. Torjunta-aineiden käyttöä tulee vältellä ja huolto-ohjelmassa on huomioitava hoitotoimien oikea ajoitus saavutettavien hyötyjen maksimoimiseksi.

Biodiversiteettiä edistävän rakennuttajan muistilista:

1. Säilytä olemassa olevaa kasvillisuutta ja maaperää mahdollisimman paljon.
2. Huomioi viheralueen kehittämisessä alueen alkuperäinen luonne ja lähiympäristön ekologia.
3. Huolehdi, että viheralueen suunnittelussa hyödynnetään riittävää osaamista biodiversiteetin huomioimiseksi.
4. Valitse alueelle luontaisesti soveltuvia pölyttäjäystävällisiä kasveja, jotka kukkivat eri aikaan.
5. Sijoita viheralueelle lahopuuta tai hyönteishotelli.
6. Huomioi myös muuta alueen eliöstöä tukevat suunnitteluratkaisut kohteeseen soveltuvalla tavalla, esim. linnunpöntöt, viheryhteydet, kosteikot.
7. Päivitä huolto-ohjelma biodiversiteettiä tukevaksi.
8. Nauti ja ole ylpeä kohteesi rikastuvasta monimuotoisuudesta.

Vinkki: Olemassa olevalle viheralueelle voidaan myös tehdä pölyttäjä-facelift päivittämällä kasvillisuutta pölyttäjäystävällisemmäksi ilman suurempia rakenteellisia muutoksia tai muuttamalla osa nurmikkoalueesta niityksi.

 

Blogin on kirjoittanut Satu Karjalainen, joka toimii HTJ:lla ympäristö- ja energiapalveluiden toimialapäällikkönä. Kestävän rakentamisen parissa hän innostuu erityisesti tarpeeseen soveltuvien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämisestä sekä siitä, että omalla työllä pystyy konkreettisesti vaikuttamaan ympäristövaikutuksia vähentävästi niin yksittäisissä hankkeissa kuin sitä laajemminkin.

Lisätietoja: Satu Karjalainen Toimialapäällikkö, Ympäristö- ja energiapalvelut Rakennuttajatoimisto HTJ Oy P. 044 257 3543 satu.karjalainen@htj.fi

 

 

Jutun pääkuva mehiläisestä: Pixabay, Annette Meyer