Ajankohtaista
14.12.2022
Kestävän rakentamisen peruspilarit: Sitä saat, mitä osaat valvoa
Kestävyystavoitteiden asettaminen sekä niistä viestiminen on arkipäiväistynyt viime vuosina rakennushankkeissa. Ympäristövaikutusten hallintaan, kiertotalouden edistämiseen ja vähähiiliseen rakentamiseen liittyviä tavoitteita kirjataan jo tottuneesti hankesuunnitelmiin ja urakkaohjelmiin, ja hyvät käytännöt nousevat esiin niin juhlapuheissa kuin alalla toimivien yritysten nettisivuillakin.
Hankkeelle asetetut tavoitteet muuttuvat usein todeksi kuitenkin vain niiltä osin kuin niiden seuranta ja valvonta on suunniteltu ja vastuutettu eri osapuolille. Ympäristösertifiointien tapaan erilaiset vapaaehtoiset kestävyyssitoumukset sekä taksonomiavaatimusten jalkauttaminen hankkeisiin vaativat tavoitteiden konkretisoinnin lisäksi niiden valvonnan ja dokumentoinnin suunnittelua. On pohdittava esimerkiksi, millä tavoin hankkeen päätyttyä pystytään todentamaan päästöttömän työmaan toteutuminen tai hankkeen taksonomianmukaisuus.
Valvonnan ja dokumentoinnin suunnittelu tulee aloittaa samanaikaisesti tavoitteiden ja vaatimusten asettamisen kanssa. Odotukset ja vaatimukset kannattaa kirjoittaa sopimuksiin auki, jotta ne ovat kaikille osapuolille selvät alusta asti. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä esimerkiksi dokumentoinnin puuttumisen tai siitä aiheutuvien lisäkustannusten vuoksi.
Hyvin suunniteltu on kuitenkin vasta puoliksi tehty. Laadun ja turvallisuuden tapaan myös hyvien ympäristökäytäntöjen toteutumisen varmistaminen vaatii aktiivista seurantaa hankkeen aikana. Dokumentoinnin seurannan lisäksi tavoitteet tulee huomioida esimerkiksi suunnitelmakatselmuksissa, työmaakäytännöissä ja käyttöönottovaiheessa.
Uusien asioiden jalkauttaminen vaatii aina aikaa sekä hieman vaivaa. Näiden lisäksi tarvitaan uudenlaista vuoropuhelua hankkeen osapuolten kesken. Yhteisenä tavoitteena pitää olla tavoitteiden hallinnan ja dokumentoinnin integrointi osaksi jo olemassa olevia käytäntöjä sekä hyvien käytäntöjen jakaminen puolin ja toisin. Parhaimmillaan hankkeessa kerättävä dokumentaatio palvelee sekä urakoitsijan että tilaajan omien kestävyystavoitteiden raportointia.
Kestävyystavoitteiden valvontaan panostaminen lisää vastuullisuusviestinnän läpinäkyvyyttä, mutta antaa myös vahvan signaalin näkökohtien tärkeydestä kaikille hankkeen osapuolille. Yleisluontoiset kirjaukset ”hyvien periaatteiden noudattamisesta” eivät valitettavasti johda aiempaa parempaan suoritustasoon. Muutokseen tarvitaan konkreettisia toimia, hankekohtaisia parhaita ratkaisuja sekä poikkeamiin puuttumista. Kun ”aidan matalimmat kohdat” paikataan valvonnan ja seurannan keinoin, ollaan jo askeleen lähempänä alan kestävyyskäytäntöjen arkipäiväistymistä.
HTJ:n kestävän rakentamisen asiantuntijat ovat apunasi valvonnan ja seurannan suunnittelussa sekä huolehtimassa tavoitteiden täyttymisestä ja dokumentoinnista hankkeen eri vaiheissa.
Blogin on kirjoittanut Satu Karjalainen, joka toimii HTJ:lla ympäristö- ja energiapalveluiden toimialapäällikkönä. Kestävän rakentamisen parissa hän innostuu erityisesti tarpeeseen soveltuvien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämisestä sekä siitä, että omalla työllä pystyy konkreettisesti vaikuttamaan ympäristövaikutuksia vähentävästi niin yksittäisissä hankkeissa kuin sitä laajemminkin.
Tutustu myös muihin Satun Kestävän rakentamisen peruspilarit -blogisarjan osiin, joissa on aiemmin pureuduttu jo ympäristövaikuttavuuteen, hanketavoitteisiin ja toimintatapoihin.
|
Lisätietoja: Satu Karjalainen |
 |