12.12.2024

Matias Hellström on rakennushankkeiden laadun vartija

”Jos mielii entistä parempaa laatua rakennushankkeeseen, tuotannon laadunhallintaan pitää panostaa jo hankesuunnitteluvaiheessa”, tekee Matias Hellström selväksi heti kärkeen.

Matias tietää mistä puhuu, sillä hän on kokenut valvoja ja rakennuttajainsinööri, joka on erikoistunut puhtauden- ja kosteudenhallintaan. Rakennussuunnitteluinsinööriksi valmistunut Matias on ehtinyt työskennellä rakennusalalla vuodesta 1999 lähtien aina suunnittelusta opetus- ja työnjohtajan tehtäviin. Konsultin roolissa hän on viihtynyt jo vajaa kymmenen vuotta.

”Minun tehtäväni valvojana on nostaa hankkeen rimaa niin korkealle kuin mahdollista, mutta joihinkin asioihin ei voi enää tuotantovaiheessa vaikuttaa. Valvoja kannattaisi ottaa hankkeeseen mukaan jo suunnittelussa, jolloin laatutasoa pystyisi hinaamaan vielä korkeammalle,” Matias esittää.

Valvoja valvoo ja kyseenalaistaa

Rakennustöiden valvoja varmistaa hankkeessa, että työt etenevät aikataulussa, ne tehdään suunnitelmien mukaan ja että asetettu laatutaso saavutetaan. Valvoja voi myös ns. ulkopuolisena silmäparina haastaa tiettyjä ratkaisuja.

Matias pitää kyseenalaistamisesta ja kehittämisestä, sillä siitä hyötyy koko hanke ja sen tekijät. ”Kun on sisällä hankkeessa tai omassa työssään, on siihen helppo sokeutua. On hyvä, jos työmaalla pystytään vastaanottamaan valvojan ideoita. Niinkin voi käydä, että tuotannolla löytyy omalle tekemiselle hyvät perustelut ja muutokselle ei olekaan tarvetta. Tällöin valvojalle kertyy kokemusta ja asiantuntemusta tulevaisuutta varten.”

Nykyisin hankkeet tehdään usein aliurakoitsijoiden voimin, jolloin urakoitsijalla on sopimustekninen velvollisuus valvoa aliurakoitsijoita. Tilaajan valvoja puolestaan varmistaa, että urakoitsijan valvonta ja tuotantoprosessi pelittävät. Matias painottaa, että malli- ja asennustapasuorituksia sekä tärkeiden työvaiheiden käynnistymistä pitäisi olla tarkastamassa sekä tilaajan että urakoitsijan valvojat. Yhdessä sitten arvioidaan, onko suunnitelmissa, asennuksessa ja toteutuksessa puutteita tai muutostarpeita.

Tällaiset tekniset aloituspalaverit ovat tehokas tapa vaikuttaa työn laatuun, minkä vuoksi Matias järjestää niitä hankkeissaan mielellään. ”Aliurakoitsija on aliurakan asiantuntija. Pääurakoitsija ja tilaaja ovat sen sijaan kokonaisuuden asiantuntijoita. Aliurakoitsija saattaa ehdottaa omaan työvaiheeseen teknisesti tai taloudellisesti erinomaista toteutustapaa, mikä ei välttämättä sovi kokonaisuuteen. Valvojan täytyy olla näissä tilanteissa hereillä.”

Ei pölyä, ei kosteutta

Puhtaudenhallintakoordinaattori koordinoi hankkeen tuotantoprosessia niin, ettei rakennukseen jää tuotantoaikaista kvartsipitoista tai muuta haitallista pölyä tai pölynlähdettä, kun se otetaan käyttöön. Työmaalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että siellä huolehditaan, ettei ilmanvaihtojärjestelmään kerry lainkaan pölyä töiden aikana.

Terve talo -kohteissa noudatetaan kosteuden- ja puhtaudenhallintaan määräysten minimitasoa korkeampia kriteerejä. Rakennusvaiheessa varmistetaan, että rakennus on suunniteltu kosteusteknisesti hyvin ja ettei rakenteisiin pääse muodostumaan kosteutta. Työssä pyritään välttämään kaikkia kosteuteen ja sisäilmaan liittyviä riskejä, jotka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia myöhemmin. Terve talo -kohteissa tilat myös tuuletetaan, jotta maaleista, kiintokalusteista ja pintamateriaaleista peräisin olevat VOC- eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden -pitoisuudet ja niiden hajut saadaan pois ennen käyttöönottoa.

Puhtauden- ja kosteudenhallintaprosessit ovat hyvin samanlaisia peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteissa. Uudishankkeissa näitä asioita aletaan ajaa tuotantoteknisesti eteenpäin, kun rakennuksen runko on pystyssä. Peruskorjauksessa asiat etenevät purkuvaiheen jälkeen hyvin samalla tavalla. ”Toki peruskorjaushankkeessa vanhat rakenteet pitää tutkia ja kartoittaa huolellisesti, jotta ne toimivat jatkossa rakenneteknisesti hyvin”, Matias täsmentää.

Matiaksen mukaan ensimmäinen asia, jolla puhtaudenhallintaa saataisiin paremmaksi, on huomioida sen vaikutus aikatauluun. Jotta lopputulos olisi mahdollisimman laadukas, täytyy asiat tehdä hankkeessa tietyllä tavalla tiettyyn aikaan.

Terve talo -ohjeilla laatutaso nousee

Suomen Yliopistokiinteistöjen vuonna 2017 valmistunut Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Calonia-rakennuksen peruskorjaushanke on ollut yksi Matiaksen uran mieleenpainuvimmista hankkeista. Se toteutettiin Terve talo -ohjeiden mukaisesti, ja periaatteista pidettiin hankkeessa tiukasti kiinni: työmaajohto otti asian omakseen ja hankkeessa työskenteli erillinen Terve talo -asiantuntija.

”Terve talo -ohjeet eivät olleet hankkeessa rasite, vaan niitä haluttiin käyttää hyväksi alusta asti, vaikka asia oli monelle uusi. Hankkeessa toimittiin järjestelmällisesti, ja hyvän dokumentoinnin ansiosta tilaaja näkee nyt myös jälkikäteen, miten rakennus on valmistunut vaihe vaiheelta. Laadukas tekeminen välittyi suoraan lopputulokseen ja tilojen käyttäjältä on tullut hyvin vähän puuteilmoituksia”, Matias iloitsee.  

Matiakselle on valikoitunut lukuisia kohteita, joissa puhtauden- ja kosteudenhallinta on korostunut. Pulmana hänen mukaansa on, että monella työmaalla on vielä tehtävää puhtauden- ja kosteudenhallinnan sekä Terve talo -kriteerien toteutuksen systematisoinnin kanssa. ”Joskus sisäilmaan liittyviä asioita lähdetään miettimään vasta siinä vaiheessa, kuin valvoja nostaa ne esiin. Valmiita dokumentteja puhtauden- ja kosteudenhallinnasta ei useinkaan löydy, joten valvojan, sekä kosteudenhallinta- ja puhtaudenhallintakoordinaattorin rooli on tässä tosi tärkeä”, Matias toteaa.

Jokainen työmaa on erilainen

Matias on työskennellyt HTJ:n Turun toimistolla nyt kahdeksan vuotta ja on viihtynyt hyvin niin toimiston hyvän yhteishengen kuin valvojan monipuolisten tehtävien vuoksi. ”Pidän työssäni siitä, että saan viettää noin puolet työajastani toimistolla ja puolet työmaalla. Valvojana pääsen mukaan useampiin hankkeisiin samanaikaisesti, jolloin voin vertailla asioita ja nähdä kokonaiskuvan. Pääsen työssäni ikään kuin keittiöovesta katsomaan, miten asiat tehdään eri työmailla.”

Vuosien aikana Matias on huomannut, että jokaisessa hankkeessa on oma työmaakulttuurinsa ja oma tapansa hoitaa asioita. ”Kaikista löytyy hyviä rutiineja tai tapoja, joita vien mahdollisuuksien mukaan eteenpäin. Hyviä ideoita ja toimintatapoja kannattaa kopioida.”

”Työmaakulttuurien moninaisuus on rikkaus. Tässä työssä pitää pystyä ylläpitämään yhteistyöhenkeä ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Jos on äkkipikainen, ei kannata ryhtyä valvojaksi”, Matias naurahtaa.

Kuka?

Nimi: Matias Hellström
Koulutus: Rakennussuunnitteluinsinööri (AMK) 2002, Yrkeshögskolan Sydväst Tammisaari
Ura HTJ:lla: 8 vuotta
Harrastukset: Kiireisen työ- ja perhearjen vastapainona Matias harrastaa muun muassa pyöräilyä. Mieluiten hän valitsee alleen vintage-MTB- tai maantiepyörän, sillä omien sanojensa mukaan, ”jos kunto ei taivu huippusuorituksiin, pitää fillaroida tyylillä”. Purjehdus ja veneily ovat kuuluneet myös Matiaksen harrastuksiin nuoresta asti. Kesäisin Matias viihtyy perheensä kanssa mökillä ja sen lähialueella retkeillen ja ulkoillen.