13.10.2022

Nykyhinnoilla aurinkosähköjärjestelmä maksaa itsensä nopeasti takaisin

”Jos ennen laskettiin, että aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika on esimerkiksi 12 vuotta, nyt saatetaan puhua parhaimmillaan vain 5 vuodesta”, HTJ:n ympäristö- ja energiapalveluiden toimialapäällikkö Satu Karjalainen sanoo.

Energiahintojen nousun myötä aurinkosähkön kannattavuus on parantunut merkittävästi. Kaikkien kiinteistön omistajien kannattaa viimeistään nyt pohtia, onko omaan kiinteistöön mahdollista asentaa aurinkosähkövoimala esimerkiksi ensi kesäksi. 

Oletukset aurinkosähkön kannattavuudesta kannattaa päivittää

Kun pohditaan aurinkosähkövoimalan rakentamista omaan kiinteistöön, puntarissa on usein ensimmäisenä sen taloudellinen kannattavuus. Kiinteistöjen omistajat pohtivat investointipäätöstä tehdessään, kuinka nopeasti järjestelmä maksaa itsensä takaisin. Jos aurinkosähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on esimerkiksi 25 vuotta ja takaisinmaksuaika viisi vuotta, saadaan järjestelmästä tuottoa 20 vuotta.

Järjestelmän tuotto syntyy, kun kiinteistön omistajan ei tarvitse itse ostaa sähköä. Myyntituottoa taas saadaan ylijäämäsähkön myynnistä sähköverkkoon. Säästöä syntyy siitäkin, ettei itse tuotetusta energiasta tarvitse maksaa veroja ja siirtomaksuja. 

Mitä isompi kohde, sitä pienemmät ovat aurinkovoimalan rakentamisen suhteelliset kustannukset. Esimerkiksi logistiikkakeskuksen katolle saa rakennettua aurinkovoimalan suhteellisesti edullisemmin kuin omakotitalon katolle. Pienemmissä kohteissa takaisinmaksuaika on yleensä aina vähän pidempi kuin isommassa kohteessa. Jos kiinteistössä on iso kattopinta-ala ja omassa toiminnassa kuluu paljon sähköä, aurinkovoimala kannattaa lähes aina rakentaa. Karjalaisen mukaan tällöin elinkaaren aikainen tuotto on aina myös varmempi.

Rahallisten säästöjen lisäksi aurinkosähköjärjestelmä lisää kiinteistön omistajan energiaomavaraisuutta, mikä pienentää energian ostamiseen liittyviä riskejä. ”Jos sähkön hinta nousee, kiinteistön omistaja voi tuottaa aina tietyn määrän sähköä itse. Tämän lisäksi investointi uusiutuvaan energiaan on vaikuttava toimi yhteisen energiakriisimme ratkaisemiseksi sekä energiatuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi,” Karjalainen perustelee. 

Ainoan haasteen aurinkovoimaloiden käytölle Suomessa aiheuttaa pimeä talvi; aurinkosähkön tuotto on pienintä marraskuusta helmikuulle eli juuri silloin, kun käytämme energiaa eniten. ”Tämän ei kannata antaa lannistaa, sillä kahdeksassa kuukaudessa järjestelmästä ehtii saada hyvin tuottoa, jolla voi sitten esimerkiksi ostaa sähköä pimeimpinä kuukausina”, Karjalainen kannustaa.  

Aurinkosähköjärjestelmän koko voidaan mitoittaa kahdella tavalla. Koon voi mitoittaa joko siten, että tuotettu sähkö optimoidaan oman sähkönkäytön perusteella tai niin, että voimalan koko maksimoidaan esimerkiksi käytettävissä olevan kattopinta-alan mukaisesti. Huomattavasti yleisempää on rakentaa sen kokoinen järjestelmä, että kiinteistö saa käytettyä sen tuottaman sähkön lähes kokonaan itse. Jälkimmäisessä tapauksessa tuotto puolestaan maksimoidaan oletuksella, että pörssisähkö on jatkossakin kallista. Kukaan ei kuitenkaan voi ennustaa pörssisähkön hinnan kehitystä.

”Kun pörssisähkö oli vielä halpaa, ei ylijäämäsähköstä saanut kovinkaan merkittävää korvausta. Kun pörssisähkön hinta on noussut, on kannattavaa tuottaa aurinkosähköä enemmän kuin itse käyttää – jopa niin kannattavaa, että omaa sähkön kulutusta voi olla viisaampaa vähentää silloin, kun sähkön kysyntä on kovimmillaan, jotta mahdollisimman suuri osuus tuotetusta energiasta päätyy myyntiin”, Karjalainen kertoo. 

Tuumasta toimeen

Visa Koivu työskentelee HTJ:lla energia-asiantuntijana, ja hän on ollut mukana rakennuttamassa aurinkosähköjärjestelmiä vuodesta 2017 lähtien. Kohteita on ehtinyt kertyä puolisen sataa oppilaitoksista ja asuintaloista ostoskeskuksiin, hotelleihin ja teollisuuskiinteistöihin. Voimaloiden kapasiteetti on vaihdellut 15 ja 900 kWp:n välillä. 

Koivun mukaan voimalaa suunniteltaessa selvitetään ensin asiakkaan toivomat mitoitusperusteet. Taloudellisen kannattavuuden lisäksi mitoitusperusteita voivat olla esimerkiksi budjetti, CO2-päästövähennystavoitteet tai ympäristösertifikaatit. Tämän jälkeen aletaan pohtia asennuspaikkaa. Mikäli paneeleita ei ole mahdollista sijoittaa katolle, joskus vaihtoehtoinen asennuspaikka löytyy rakennuksen seinältä tai vaikkapa parvekekaiteista. Ennen kuin paneeleita voidaan asentaa katolle, tulee selvityttää katon kantavuus ja kunto. Katon materiaalilla ei niinkään ole väliä, sillä erilaisille kattopinnoille löytyy omat telineratkaisunsa. Rakennusvalvontojen, paloviranomaisten ja verkkoyhtiöihin ohjeistukset ja määräykset tulee myös osata huomioida.

Aurinkosähköjärjestelmä tarvitsee riittävästi pinta-alaa, jossa ei ole varjoja etelän suunnasta. Jos kiinteistön katolta löytyy jo voimala, voidaan paneeleita nykyisin kiinnittää kiinteistön julkisivuun. ”Yhä useamman asiakkaamme kanssa etsimme toissijaisia paikkoja paneeleille, kun niitä ei enää mahdu katolle enempää”, Koivu kertoo.

Aurinkosähköjärjestelmän ylläpito on helppoa, sillä se on käytännössä huoltovapaa. Paneeleita ei tarvitse puhdistaa esimerkiksi roskista tai lumesta. Jos rakennuksen ympärillä on paljon lehtipuita, syksyn lehdet kannattaa käydä poistamassa tuoton parantamiseksi. ”Paneelit saa pötköttää katolla parikymmentä vuotta omassa rauhassaan. Joskus invertterin voi joutua kertaalleen uusimaan, mutta muuta ei yleensä tarvita”, Koivu toteaa.

Aurinkovoimaloiden rakentaminen on voimakkaasti kasvava ala, jolla on paljon uusia toimijoita. ”Rakentamisen laadussa, osaamisessa ja hinnoissa on paljon vaihtelua, kun markkina käy kuumana. Sama pätee asennuksiin. Mikäli kiinteistön omistaja on hankkimassa aurinkovoimalaa, kannattaa panostaa hyvään valvontaan ja kilpailutukseen”, Koivu neuvoo.

Jos kiinteistön omistaja suunnittelee aurinkosähköjärjestelmän rakentamista, asian kanssa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä. Suunnittelu, kilpailutus ja energiatukiasiat vie oman aikansa. Paneelien ja inverttereiden toimitusajat ovat markkinatilanteen vuoksi normaalia pidemmät. Erityisesti inverttereissä, jotka siis muuttavat aurinkopaneeleiden tuottaman tasavirran kiinteistön verkkoon syötettäväksi vaihtovirraksi, on ollut toimitusvaikeuksia suuren kysynnän vuoksi. Myös ammattitaitoisista asentajista on pulaa, joten asennustakin voi joutua odottamaan joitain kuukausia. ”Jos ensi kesänä haluaa tuottaa aurinkosähköä omalla järjestelmällä, on nyt oikea hetki laittaa asia vireille”, Koivu kehottaa.

HTJ voi auttaa avaimet käteen -periaatteella kaikissa aurinkoenergiaan liittyvissä asioissa kaiken kokoisia kiinteistön omistajia eri puolella Suomea. ”Voimme tarkastella, millainen järjestelmä rakennukselle sopii eri mitoitusperiaatteet huomioiden. Autamme kilpailutuksessa, energiatukihakemusten tekemisessä, hankinnan valvonnassa, asennustöiden valvonnassa ja laaduntarkistuksessa. Käytännössä asiakkaamme ei tarvitse tietää mitään aurinkosähköstä saadakseen meiltä apua hankkeen kaikkiin eri vaiheisiin”, Karjalainen tiivistää.

Kiinnostuitko?

Oletko kiinnostunut keskustelemaan asiantuntijamme kanssa siitä, miten yrityksesi voisi hyötyä omasta aurinkovoimalasta? Ota yhteyttä!

 

Satu Karjalainen
Toimialapäällikkö, Ympäristö- ja energiapalvelut
Rakennuttajatoimisto HTJ Oy
Puh. 044 257 3543
satu.karjalainen@htj.fi