14.06.2023

Päästöjen vähentämisen (t)aika

Lähtölaskenta rakennushankkeiden hiililaskentaan on alkanut. 1.1.2025 voimaan tuleva rakentamislaki täydentyy vielä asetuksella ilmastoselvityksen laskentatavasta sekä rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista. Hiililaskentaharjoitukset ovat jo alkaneet laskentamenetelmän luonnosversioon tukeutuen, ja tietoa raja-arvojen tasosta odotetaan malttamattomana.

Yksinkertaisimmillaan rakennuksen ilmastoselvitys lasketaan materiaalimäärien ja tuotetiedon, käytönaikaisen energiankulutuksen sekä työmaatoimintojen ja purkuvaikutusten oletusarvojen perusteella. Oletusarvojen sijaan voidaan käyttää hankekohtaisia arvoja, kunhan ne ovat luotettavasti todennettavissa. Hiilijalanjäljen lisäksi hankkeelle lasketaan hiilikädenjälki, joka huomioi rakennuksen elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset.

Askeleet hiililaskentaan ovat melko yksinkertaiset, mutta toisinaan jalat voivat mennä solmuun ensimmäisten pyörähdysten jälkeen. Tietomallin tarkkuus vaikuttaa laskennassa käytettäviin materiaalimääriin, eivätkä puuttuvat tiedot ilmoittele itsestään. Tuotekohtaisia hiilitietoja ei ole käytettävissä kaikille materiaaleille, eivätkä tietokannan keskiarvot täysin vastaa valittua tuotetta. Käyttöjakson energiankulutuksessa ei voi huomioida kaikkia energiatehokkuuden eteen tehtyjä investointeja laskennan perustuessa standardisoituun e-lukuun.

Laskennan rajaukset, tehdyt oletukset ja määrätietojen tarkkuus mahdollistavat periaatteessa niin monta lopputulosta kuin on laskijaakin. Onkin tärkeää tunnistaa kolme asiaa: 

1. Laskennan tulos on luonteeltaan suuntaa antava.
2. Laskenta itsessään ei vielä vähennä päästöjä.
3. Laskennallisten päästöjen lisäksi tulee huomioida mahdollisuudet laskennan ulkopuolelle jäävien päästöjen vähentämiseen.

Hiililaskennan päästöjen vähentämisen taika piilee siinä, mitä laskennan jälkeen tapahtuu. Kuinka hyvin osaamme tulkita laskentatuloksia sekä tunnistaa säästöpotentiaalia? Kuinka suunnitteluryhmä saadaan motivoitua optimoimaan omat päästönsä, ja millä keinoin urakoitsijan hankintoja pystytään ohjaamaan hankkeen hiilitavoitteita kohti?

Muiden tavoitteiden tapaan myös hiilitavoite tulee asettaa heti hankkeen alkumetreillä. Tavoite tulee konkretisoida suunnittelu- ja urakkaohjelmiin sekä varata riittävä aika siihen, että hiililaskennan tulokset pystytään aidosti hyödyntämään hankkeen kehityksessä. Kertaluontoinen laskelma – vaikka alittaisikin asetetun raja-arvon – ei vielä kerro sitä, onko potentiaali hiilivaikutusten vähentämiseen hyödynnetty toivotulla tavalla.

Keinot hiilijalanjäljen pienentämiseen ovat teoriassa selkeät, mutta niiden käytäntöön vieminen vaatii uusien toimintatapojen jalkauttamista hankkeisiin: potentiaalin tunnistamista, suunnitteluryhmän yhteistyötä sekä keinoja hankintojen hiili-intensiteetin ohjaamiseen. Jotta askeleet sujuvat mallikkaasti vuoden 2025 alussa, on harjoitukset hyvä aloittaa viimeistään nyt.

Blogin on kirjoittanut Satu Karjalainen, joka toimii HTJ:lla ympäristö- ja energiapalveluiden toimialapäällikkönä. Kestävän rakentamisen parissa hän innostuu erityisesti tarpeeseen soveltuvien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämisestä sekä siitä, että omalla työllä pystyy konkreettisesti vaikuttamaan ympäristövaikutuksia vähentävästi niin yksittäisissä hankkeissa kuin sitä laajemminkin.

Lisätietoja:

Satu Karjalainen
Toimialapäällikkö, Ympäristö- ja energiapalvelut
Rakennuttajatoimisto HTJ Oy
Puh. 044 257 3543
satu.karjalainen@htj.fi