23.09.2024

Pekka Iivari: Vaihtelevuus on vesihuoltohankkeiden suola

Suomessa vesihuoltoalan piirit ovat pienet, mutta sitäkin osaavammat. HTJ:n vesihuolto ja laitokset -ryhmän toimialapäällikkö Pekka Iivari lukeutuu tähän joukkoon. Vesilaitokset, vesitornit ja jätevedenpuhdistamot ovat hänen erikoisalaansa.

Pekan käynnissä olevien hankkeiden lista on pitkä. Tällä hetkellä häntä työllistää esimerkiksi Hyväristönmäen uusi jätevedenpuhdistamohanke Lappeenrannassa ja Essityn paperitehtaan jätevedenpuhdistamon saneeraus Nokialla. Paraisten kaupunki rakennuttaa myös Korppoon saareen kalvosuodatuslaitosta, jossa Pekalla on sormensa pelissä. Asiaan perehtymättömille tiedoksi, että tämä on niitä laitoksia, jotka pyöräyttävät meriveden juomavedeksi. 

Vesihuoltohankkeiden tekninen haastavuus kiehtoo

Alalle Pekka päätyi omien sanojensa mukaan sattumalta: hän haki opiskelemaan Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmaan ja pääsi sisään. Opintojen ohella Pekka työskenteli Oulun veden vesilaitoksella, jonne hän teki myös diplomityönsä. Tässä vaiheessa kipinä oli jo syttynyt, ja vesihuoltoala tuntui omalta. Uran ensimmäinen vakituinen työpaikka löytyi Kuopiosta silloiselta suunnittelukeskukselta (nykyisin FCG), jossa Pekka työskenteli vesihuollon laitossuunnittelijana lähes viisi vuotta ennen kuin vaihtoi rakennuttamisen ja valvonnan puolelle.

”Jo ensimmäisestä työpaikasta lähtien koin, että nämä ovat hommia, joita haluan tehdä pidempään. Koskaan ei tarvitse tehdä samanlaista projektia ja jatkuvasti oppii uutta. Pidän hankkeiden teknisestä haastavuudesta ja siitä, että niissä on niin monta tekniikka-aluetta. Prosessitekniikan lisäksi täytyy huomioida sähkö-, LVI- ja automaatiotekniikkaa, mutta tietoa tulee olla myös muun muassa maanrakentamisesta ja betonirakentamisesta”, Pekka sanoo.

Monialaisuuden vuoksi hankkeissa on aina iso organisaatio mukana, sillä kukaan ei pysty tekemään kaikkea yksin. ”Kun projektissa on osaava rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija, työ on hyvin mielekästä. On hankkeen etu, että vaihtoehtoisia toteutustapoja pohditaan, eikä automaattisesti tehdä samaa kuin ennen. Tämä on työni suola.”

Alan kehityksen aallonharjalla

Alan jatkuva tekninen kehitys pitää mielen virkeänä. Pekka mainitsee esimerkkinä jätevedenpuhdistuksessa käytetyn kantoaineprosessitekniikan (lue lisää jutun lopusta*). Vaikka tekniikka oli tiedossa jo 80-luvulla, se on vasta 2020-luvulla lyönyt läpi Suomessa. Tällä hetkellä HTJ on mukana Juvan jätevedenpuhdistamohankkeessa, joka toteutetaan tällä tekniikalla.

Tietotaidon ylläpitäminen ja kartuttaminen onnistuu Pekan mukaan parhaiten hankkeissa, sillä jokaisen hankkeen suunnitteluvaiheessa katsotaan tarkasti, mitä teknistä kehitystä on tapahtunut, mitä markkinoilla on saatavilla ja mikä olisi paras ratkaisu juuri tähän hankkeeseen. Tämän lisäksi Pekka ylläpitää yhteyksiä laitetoimittajiin ja urakoitsijoihin sekä seuraa alan julkaisuja ja käy alan tapahtumissa. ”Tarvittaessa teemme asiakkaiden kanssa tutustumiskäyntejä olemassa oleviin laitoksiin, joista keräämme käyttökokemuksia ja suosituksia, kun valmistelemme uusia laitoshankkeita. Nämä ovat hyviä oppimatkoja!” 

Asiantuntija mukaan hankkeen varhaisessa vaiheessa

HTJ:n vesihuolto ja laitokset -ryhmän työskentelyalue kattaa koko Suomen, ja projektiryhmään kasataan aina tarvittava tekninen osaaminen. Prosessitekniikka korostuu kaikissa vesihuollon laitoshankkeissa, joten vesihuoltoryhmä lähtee pääsääntöisesti vain sellaisiin hankkeisiin, jossa tätä erikoisosaamista tarvitaan.

Pekka alleviivaa, että on hankkeen etu saada rakennuttamisen asiantuntija mukaan projektiin jo varhaisessa vaiheessa, mielellään jo hankevalmisteluvaiheessa. ”Meillä on monia hankkeita, joissa olemme olleet mukana jo esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa. Tällöin olemme kilpailuttaneet suunnittelijan, olleet suunnittelunohjauksessa mukana, osallistuneet hankkeen aikatauluttamiseen sekä edistäneet hankkeen lupa-asioita. Vesihuoltohankkeiden hankinnat kuuluvat pääsääntöisesti erityisalojen hankintalain piiriin, minkä huomioimme suunnittelijan, urakoitsijan ja laitehankintojen kilpailutuksessa.”

HTJ antoi hankkeisiin leveämmät hartiat

Pekka siirtyi HTJ:lle, kun yritys osti Infrapin vuonna 2022. ”Olen viihtynyt HTJ:lla hyvin. Saan vaikuttaa työhöni ja tehdä mieleisiä hankkeita. HTJ on tuonut hankkeisiin hartioita, osaamista ja mahdollistanut maantieteellisesti laajemman toimialueen. Voimme nyt tarjota hankkeisiin useampaa osa-aluetta ja auttaa tilaajaa entistä kattavammin”, Pekka iloitsee.

HTJ:n vesihuollon ryhmä on tehnyt useita hankkeita yhdessä yrityksen aluetoimistojen kanssa esimerkiksi Tampereen ja Turun alueilla. Hankkeissa työskentelee paikalliset valvojat ja Pekan tiimi tarjoaa erikoisosaamista prosessitekniikkaa vaativiin asioihin. ”HTJ:lla on hyvä ja positiivinen vire. Yhteistyötä tehdessä olemme oppineet tuntemaan toisiamme. Näin olemme löytäneet yhä enemmän synergiaetuja.”

*Mikä ihmeen kantoaineprosessitekniikka?

Pekka avaa prosessia selittämällä, että perinteisesti jätevedenpuhdistamon ilmastusaltaan pohjalle puhalletaan ilmaa, joka hapettaa jätevettä. Hapellisessa jätevedessä elää mikrobiologiaa ja bakteereja, jotka puhdistavat jätevettä biologisesti. Kantoaineprosessitekniikka tarkoittaa sitä, että altaaseen laitetaan pieniä muovikappaleita, joiden pinnalla mikrobiologia elää. Muovikappaleiden ansiosta suurempi määrä elävää mikrobiologiaa saadaan altaaseen kuin ilman kantoaineita. Näin ollen jätevedenpuhdistamot pärjäävät tekniikan ansiosta pienemmillä altailla.

Lisäksi puhdistus on kantoaineprosessitekniikalla tehokkaampaa kylmillä vesillä. Tavallisesti biologinen toiminta hidastuu, kun vesi kylmenee, mutta kantoainekappaleita hyödyntämällä biologiaa saadaan massaan enemmän, jolloin biologinen puhdistus pysyy tehokkaana. Tekniikka tuo paljon hyötyjä, mikä selittää sen yleistymisen.

Kuka?

Nimi: Pekka Iivari
Koulutus: Diplomi-insinööri 2006, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikka
Ura HTJ:lla: Noin 9 vuotta. Pekka siirtyi HTJ:lle Infrap-yrityskaupan myötä vuonna 2022.  
Harrastukset: Pekan vapaa-aikaan sisältyy monenlaista liikuntaa, kuten lenkkeilyä, hiihtoa, moottorikelkkailua ja laskettelua. Välillä Pekan tulee kiusattua itseään myös polkujuoksutapahtumissa. Perheen kaksi kouluikäistä poikaa pelaavat jääkiekkoa, joten talvisin Pekan löytää usein kaukalon reunalta kannustustehtävistä tai seuran talkootöistä. Kesäisin hän suuntaa veneensä keulan kohti saarella sijaitsevaa mökkiänsä, jossa työasiat unohtuvat sen siliän tien.