09.12.2024

Vaativa Kansallismuseon peruskorjaushanke on pullollaan erityispiirteitä

Eduskuntatalon kupeessa sijaitsevaa yli satavuotiasta Kansallismuseota peittää huolellisesti sijoitetut sääsuojat. Suojien ulkopuolelle jää 58 metrin korkuinen torni, joka yhtenä Helsingin tärkeimmistä maamerkeistä muistuttaa ohikulkijoita paketin sisällä piilevästä aarteesta.

Senaatti-kiinteistöt ehostaa Kansallismuseota vaativassa peruskorjaushankkeessa, jossa kunnostetaan suojellun museon vesikatot ja julkisivut, tehdään työtilamuutoksia sekä parannetaan ilmanvaihtoa. Päärakennuksen Halkopiha-nimellä kulkeva sisäpiha katetaan lasikatolla ja muutetaan sisätilaksi. Kansallismuseon torni saa näkyä, sillä sen julkisivut on jo remontoitu muutama vuosi sitten.

”Peruskorjaamme kulttuurihistoriallisesti merkittävää arvokohdetta keskellä Helsingin ydinkeskustaa. Meille on ollut tärkeää, että kaikki hankkeen osapuolet suhtautuvat museorakennukseen ja sen ympäristöön kunnioituksella ja että pidämme niistä hyvää huolta. Kohde on korvaamaton, joten emme saa vaurioittaa sitä korjauksen yhteydessä. Tämä on asettanut paljon erityisiä vaatimuksia hankkeelle”, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Ari Kiiskinen teroittaa.

Kansallismuseon tontilla on meneillään peruskorjaushankkeen rinnalla toinenkin hanke. Museolle rakennetaan samanaikaisesti näyttävää laajennusosaa, joka sijoittuu osittain maan alle ja josta on yhteys päärakennuksen puolelle. Näiden kahden hankkeen sujuva yhteensovittaminen on keskeistä molempien hankkeiden onnistumiselle. Valmistuessaan peruskorjattu päärakennus, moderni uudisosa sekä piha-alue muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka on avoin kaikille.

HTJ toimii peruskorjaushankkeessa rakennuttamisen, valvonnan ja turvallisuuskoordinaattorin tehtävissä Senaatti-kiinteistöille.

Jutun pääkuva: Vuonna 1910 valmistunut Kansallismuseo on Suomen kulttuurihistorian museo, jonka on suunnitellut arkkitehtikolmikko: Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen.

Suojausta, dokumentointia ja olosuhteidenhallintaa suurella tarkkuudella

”Vaikka noin 12 000 brm²:n päärakennuksella riittää mittaa, ei massa tässä hankkeessa ole se juttu. Kansallismuseo on itsessään museoesine, minkä vuoksi rakennus on suojeltu kokonaisuudessaan,” hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä HTJ:n Jani Lehtola avaa. Ei siis mikään ihme, että rakennus on suojattu hankkeessa erityisen huolellisesti niin sisältä kuin ulkoa. Työmaalla mahdolliset riskit on minimoitu kaikkialla – suojeltiin sitten rakennusta, museon esineitä tai pihan puita.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Sääsuojan suunnittelu ja rakentaminen on ollut merkittävä työvaihe. Museolle on rakennettu telineistä rakentamisen aikainen vesikattorakenne, joka tietomallinnettiin etukäteen.

Päärakennus on jaettu peruskorjaushankkeessa kahteen lohkoon. Keväällä 2024 aloitetut ensimmäisen lohkon julkisivu- ja vesikattotyöt ovat jo valmistuneet. Seuraavan vaiheen valmistelutyöt etenevät täyttä häkää, jotta toisen lohkon julkisivu- ja vesikattotyöt saadaan täysipainoisesti käyntiin ensi keväänä. ”Isoimmat työt toteutetaan kevät- ja kesäkausina, jotta säästytään turhilta lämmityskustannuksilta”, Lehtola perustelee. Peruskorjaus valmistuu syyskuussa 2026.

Kuten aina suojeltujen rakennusten peruskorjaustöissä, myös tässä hankkeessa kaikki dokumentoidaan tarkasti ennen kuin mitään puretaan tai korjataan. Näin voidaan varmistaa, että lopputuloksessa päästään mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Esimerkiksi sokkelin ladotut alkuperäiset luonnonkivet valokuvataan ja numeroidaan ennen kuin niihin kajotaan, jolloin kaikki osat saadaan kunnostuksen jälkeen takaisin omille paikoilleen.

Museon sisätiloissa panostetaan olosuhteidenhallintaan. Muun muassa ilmankosteutta mitataan ja seurataan jatkuvasti, jotta se pysyy juuri oikealla tasolla museon aarteille, joista mainittakoon vaikkapa Akseli Gallen-Kallelan maalamat holvikaton freskot.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Akseli Gallen-Kallelan freskot komistavat museon holvikattoa. Katon rajaan on asennettu antureita, joilla mitataan tilan ilmankosteutta. Olosuhteiden pitää pysyä oikealla tasolla, jotta muun muassa kallisarvoiset maalaukset eivät vaurioidu remontin aikana.

Erityisosaamista vaativia työvaiheita ja ratkaisukeskeistä asennetta 

Erityiseen hankkeeseen sisältyy paljon erityisiä työvaiheita, joista yksi on liuskekivipaanukaton kunnostus. Ainutlaatuisen katon saneeraukseen on haettu apua Walesista saakka. Walesista on tilattu paitsi uusia liuskekiviä, mutta saatu myös asiantuntija opastamaan paikan päälle katon rakentamisessa. Muita erityisiä työvaiheita ovat muun muassa lyijylasi-ikkunoiden sekä katon lanterniinien eli koristetorinien kunnostaminen. Näihinkin on ollut tärkeää löytää oikeat osaajat, joita ei löydy Suomesta montaa.

Poikkeuksellisista työvaiheista huolimatta peruskorjaus etenee tiukassa budjetissa, mikä on saanut koko hankeorganisaation etsimään säästökohteita ja innovoimaan suunnittelu- ja toteutusratkaisuja. Työmaalla on toimittu kekseliäästi niin pienissä yksityiskohdissa kuin suuremmissa kokonaisuuksissakin. Säästöjä onkin löytynyt hankkeen tavoitteista tinkimättä.

Hankkeessa tehdään arvioilta jopa 150 erilaista mallia, jotka katselmoidaan ja hyväksytetään osapuolilla hyvissä ajoin ennen työvaiheiden käynnistymistä. Suunnitteluratkaisujen vuoksi kohteessa on tehty myös useita rakenneavauksia. Suunnittelijat ovat ansiokkaasti kantaneet kortensa kekoon työmaavaiheen aikana: he vierailevat tiheästi kohteessa muun muassa varmistamassa suunnitteluratkaisuja. Museoviraston panos on myös ollut keskeinen tilojen käyttäjänä ja suojeluviranomaisena. ”Hankkeessa vallitsee luottamus eri osapuolten välillä, mikä vie hanketta jouhevasti eteenpäin”, Lehtola kiittää.

Hyvä esimerkki rohkeasta innovoinnista on ensi kesänä tehtävä rakennuksen keskellä sijaitsevan Halkopihan lasikattoasennus, joka toteutetaan erillisellä väliaikaisella siltanostinrakenteella. Ratkaisulla vältytään useilta sääsuojarakenteiden avauksilta ja sitä kautta sään mahdollisesti aiheuttamilta häiriöiltä ja vesivahingoilta. Innovaatio päätettiin toteuttaa, kun ensin arvioitiin huolellisesti sen riskit, turvallisuus ja kustannukset.

Turvallisuustaso työmaalla on ollut korjausrakentamishankkeelle poikkeuksellisen korkealla tasolla. Urakoitsija suorittaa kohteessa itse mittauksia, mutta myös ulkoinen mittaaja tarkkailee tasoa. ”Kansallismuseon tulokset ovat olleet parhaasta päästä kaikista urakoitsijan hankkeista”, Lehtola iloitsee ja kertoo, että HTJ:n rooli hankkeen turvallisuuskoordinaattorina on huolehtia siitä, että asiat hoidetaan sovitusti.

Hyvä yhteistyö vie hanketta eteenpäin

Ari Kiiskinen kertoo, että tilaajan näkökulmasta yhtenä isoimpana onnistumisena tähän asti on ollut se, että hankkeeseen on valikoitunut oikeat tekijät heti varhaisessa vaiheessa. Lehtola on samoilla linjoilla: ”Hankkeessa on hyvä ja sitoutunut porukka, joka etsii ennakkoluulottomasti ratkaisuja eri tilanteisiin. Työmaalla vallitsee hyvä henki ja kaikki tietävät, missä mennään.”

”Vaikka kohde on hyvin erityinen, projekti on HTJ:lle muuten ihan perustekemistä, jossa korostuu laatu, kustannukset, aikataulu ja turvallisuusasiat. Huolehdimme näistä samalla tavalla kuin muissakin hankkeissa”, Lehtola sanoo.

Kiiskisen mukaan hanke on sujunut tähän asti mallikkaasti. ”On ollut antoisaa tehdä hanketta samanhenkisessä porukassa, jossa vallitsee hyvä yhteishenki. HTJ on ollut hyvä rakennuttajakonsultti ja olemme saaneet heiltä osaavat ja ahkerat tekijät hankkeeseen. Tähän mennessä kaikki on mennyt sovitusti, joten voimme tilaajana olla tyytyväisiä valintaamme.”

Kuva: HTJ:n Jani Lehtola toimii hankkeessa tilaajan oikeana kätenä.

 

Kohde: Kansallismuseon osittainen peruskorjaus
Laajuus: n. 14 000 brm²
Hankemuoto: Budjettihintainen projektinjohtourakka
Aikataulu: Rakennustyöt alkoivat syksyllä 2023 ja valmistuvat syyskuussa 2026. 
Tavoitehinta: n. 30 milj. euroa
HTJ:n rooli: rakennuttaminen, valvonta ja turvallisuuskoordinaattorin tehtävät

 

Lisätietoja:

Jani Lehtola
Projektipäällikkö, Kansallismuseon peruskorjaushanke
Rakennuttajatoimisto HTJ Oy
Puh. 040 843 2775

Ari Kiiskinen
Rakennuttajapäällikkö
Senaatti-kiinteistöt
Puh. 0400 794 436